Kuten varmaan on selvää, uudessa ja vieraassa kulttuurissa törmää aina asioihin jotka herättävät ihmetystä ja kummastusta, toisinaan myös hilpeyttäkin. Tänne luultavasti ilmestyy jatkossa enemmänkin taivastelun aiheita sitä mukaan kun jotain ihmetystä herättävää tulee vastaan.
Toistaiseksi ihmetystä ovat aiheuttaneet melko perinteiset seikat joihin Suomessa on tottunut, mutta joita ei täältä löydy eikä välttämättä mistään muualtakaan. Ensimmäinen on toki kuivauskaapin puute. Tuo hyvin näppärä keksintö taitaa olla paljolti rajoittunut vain Suomeen. Ruotsista niitä mahdollisesti löytyy.
Säilykepurkkien avaajat ovat myös aiheuttaneet täällä ihmetystä. Kaiken on oltava suurta ja mahtavaa, siis myös säilykkeenavaajien. Toimintaperiaatteetkin ovat alkuun joillakin avaajilla hyvin mystiset. Kaikkeen tottuu kyllä ja uutta oppii, joten nälkää ei ole tarvinnut enää nähdä sen takia, että säilykepurkkeja en saa auki.
Autot ovat myös asia joka herättää jonkinasteista ihmetystä. Täällä niitä nimittäin piisaa. Ei ole epätavallista, että yhdellä ihmisellä niitä on useampikin. Näin pohjoisessa oltaessa on ihan normaalia, että kesäauto ja talviauto ovat erikseen. Joillakin autoja voi olla neljäkin. No mikäs niillä ajellessa kun polttoaine on täällä havelmpaa kuin maito. Gallona bensaa, mikä on jotakuinkin 4 litraa, maksaa keskimäärin 2,7 dollaria. Litrahinta jää siis hyvin alhaiseksi. Toisaalta autojen kunto herättää täällä myös ihmetystä. Osa autoista on nimittäin lähes puhki ruostuneita, mutta silti niillä ajellaan surutta. Luulen, että täällä ei samanlainen katsastuskulttuuri ole mitä Suomessa.
Koska autoja löytyy täällä aivan kaikilta, on kävely jokseenkin pakallisten mielestä outoa. Lyhyehkötkin matkat taitetaan autolla. Saan suurta ihmetystä osakseni aina kun ilmoitan käveleväni esimerkiksi KBC:n oluelle joka löytyy Houghtonin puolelta ja jonne kävelee sen noin 25 minuuttia. Melko yksinäisenä saan yleensä tallata täällä paikasta toiseen, mutta ei se minua haittaa koska jalkani toimivat yhä edelleen ja niillä on ihan hyvä taittaa vielä tuollaiset pikkumatkat.
Sitten hieman stereotyyppisempää Ameriikan meininkiä. Nimittäin "Guns and Ammo". Kyllä. Tälläkin alueella on useampi liike missä kaupataan aseita ja ammuksia. Tavalliset urheiluvälineliikkeet vielä ymmärtää, mutta sitten kun on puutarhavälineitä myyvä liike joka mainostaa, että "Guns and Ammo" niin se pistää jo ihmettelemään. Toinen on Houghtonin puolella oleva panttilainaamo jonka ikkunasta löytyy myös kyltti "Guns and Ammo". Siitä vaan ostamaan ikkunassa oleva rumpusetti ja samalla vaikka joku mukavan näköinen kivääri ja riittävästi ammuksia.
Ihmiset itsessään aiheuttavat myös ihmettelyä, tosin siihen oli jo edellisellä reissulla tottunut joten yllätyksenä se ei tullut. Silti omaa rauhaa arvostaville suomalaisille amerikkalaisten avoimuus ja välittömyys voi tulla suurenakin yllätyksenä. Itsellänikin meni aikoinaan muutama viikko totutella siihen, että on ihan normaalia jos joku täysin ventovieras tervehtii sinua kadulla ja kysyy miten menee. Senkin oppi myös nopeasti, että tämä tuntematon henkilö ei odota sinun oikeasti kertovan miten sinulla menee. Riittää kun tervehtii takaisin ja sanoo, että ihan hyvin menee.
Toisaalta amerikkalainen vieraanvaraisuus on myös hyvä asia. Kun muuttaa tänne pitemmäksi aikaa, ei ainakaan ole sellaista tunnetta, että olisit yksin. Täällä oppii tutustumaan nopeasti ihmisiin ja samalla kulttuuriin sekä ympäröivään alueeseen. Suomessa uuteen paikkaan sopeutuminen vie selvästi pidemmän aikaa mitä täällä, niin ulkomaalaiselle kuin kantasuomalaisellekin. Toki täällä sopeutumista edesauttaa se, että olen Suomesta sillä paikalliset arvostavat Suomea ja suomalaisuutta hyvinkin korkealle koska niin monen täkäläisen juuret ovat siellä.
Tässä toistaiseksi suurinta ihmetystä aiheuttaneet asiat. Luultavimmin niitä tulee vastaan vielä paljon lisää.
